METSÄSOTA JA RAUHA
Ensi-ilta: 13.01.2027
Kesto: 1 h 27 min
Kieli:
suomi
Tekstitys:
Ei tekstitystä
Dokumentti
Metsäsota ja rauha kertoo emeritusprofessori Erkki Lähteen yli 50 vuotta kestäneestä kamppailusta metsien ja erityisesti niiden ekologisesti ja taloudellisesti kestävän käytön puolesta. Tiukka talous- ja tiedemies Lähde näkee myös luonnon monet muut ulottuvuudet, joita tiede ei vielä ole onnistunut selittämään.
Kun nuori metsätieteiden tohtori lähetettiin vuonna 1970 Lappiin selvittämään valtavien avohakkuualueiden kerta toisensa jälkeen epäonnistuvia istutuksia, hän ymmärsi nopeasti, ettei avohakkuisiin perustuva jaksollisen metsänhoidon malli ollut järkevää – ei luonnon eikä metsänomistajan kannalta. Malli oli otettu sotien jälkeen pakolla käyttöön koko suomalaisessa metsätaloudessa.
Lähde nousikin jo 1970-luvulla vastustamaan avohakkuisiin perustuvaa yhden totuuden metsäpolitiikkaa ja kehitti 1980-luvulla tutkimusryhmineen niin sanotun jatkuvan kasvatuksen menetelmän vaihtoehdoksi avohakkuutaloudelle. Ajatuksena oli, että siinä yhdistyy ekologia ja ekonomia.
Lähteen tarinan kautta elokuva kertoo myös suomalaisesta metsäpolitiikasta 1940-luvulta tähän päivään. Ennen sotia avohakkuut katsottiin metsän tuhoamiseksi, mutta sotien jälkeen avohakkuista kieltäytyneitä metsänomistajia tuomittiin käräjillä syytettyinä paradoksaalisesti metsänsä hävittämisestä. Käy selväksi, miksi ja miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa metsien hiilinielut ovat romahtaneet ja niiden biodiversiteetti heikkenee.
Vasta vuoden 2014 metsälaki antoi metsänomistajalle vapauden itse valita metsänhoitotapansa. Samalla kumottiin myös EU-säännösten vastainen metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys. Vaikka kiinnostus jatkuvaa kasvatusta kohtaan jatkuvasti lisääntyy, ei yksinomaan avohakkuutalouden varaan rakennettu metsäsektori muutu itsestään.
Kun nuori metsätieteiden tohtori lähetettiin vuonna 1970 Lappiin selvittämään valtavien avohakkuualueiden kerta toisensa jälkeen epäonnistuvia istutuksia, hän ymmärsi nopeasti, ettei avohakkuisiin perustuva jaksollisen metsänhoidon malli ollut järkevää – ei luonnon eikä metsänomistajan kannalta. Malli oli otettu sotien jälkeen pakolla käyttöön koko suomalaisessa metsätaloudessa.
Lähde nousikin jo 1970-luvulla vastustamaan avohakkuisiin perustuvaa yhden totuuden metsäpolitiikkaa ja kehitti 1980-luvulla tutkimusryhmineen niin sanotun jatkuvan kasvatuksen menetelmän vaihtoehdoksi avohakkuutaloudelle. Ajatuksena oli, että siinä yhdistyy ekologia ja ekonomia.
Lähteen tarinan kautta elokuva kertoo myös suomalaisesta metsäpolitiikasta 1940-luvulta tähän päivään. Ennen sotia avohakkuut katsottiin metsän tuhoamiseksi, mutta sotien jälkeen avohakkuista kieltäytyneitä metsänomistajia tuomittiin käräjillä syytettyinä paradoksaalisesti metsänsä hävittämisestä. Käy selväksi, miksi ja miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa metsien hiilinielut ovat romahtaneet ja niiden biodiversiteetti heikkenee.
Vasta vuoden 2014 metsälaki antoi metsänomistajalle vapauden itse valita metsänhoitotapansa. Samalla kumottiin myös EU-säännösten vastainen metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys. Vaikka kiinnostus jatkuvaa kasvatusta kohtaan jatkuvasti lisääntyy, ei yksinomaan avohakkuutalouden varaan rakennettu metsäsektori muutu itsestään.
Levittäjä: OMA
Ohjaaja: Jari Kokko
Näytökset
KE 13.1. klo 18.00
KINO IIRIS
Lippu 13,00€
Vapaat paikat 88/90